Yritysvastuu | Rauta

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset
Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

EU:n CSRD:n, eli kestävyysraportointidirektiivin ennustetaan tulevan voimaan koskien tilikautta 2023. Säädännöllinen prosessi on edennyt EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti: syynä on jo voimaan astunut EU:n taksonomia-asetus, jonka myötä yritysten tilinpäätösten NFI-raportointi on saanut viime tilivuonna uusia ulottuvuuksia. Nopean prosessin jalkoihin on jäänyt raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen ja ensimmäinen ohjeistus saatiinkin ulos vasta viime tammikuussa. Suunnittelutahdista kertoo jotain myös, että nyt ehdotuksen julkaissut Climate Standards Disclousure Board, CSDB, on jo ehditty fuusioida IFRS:n hallinnoimaan International Sustainability Standards Board (ISSB) -työryhmään, jonka tehtävä on [...]

2022-03-04T14:16:38+02:004.3.2022|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos
IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kuudes raportti julkaistiin maaliskuun 1. päivänä. Aikaisemmista raporteista poiketen sen kieli oli hyvin suoraviivaista: mikäli ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ryhdytä juuri nyt, on se kohta jo myöhäistä. Koska aikaisempien raporttien löydökset ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, niin täällä Suomessa kuin koko Euroopan Unionissa, voi varmuudella olettaa näin käyvän nytkin. Raportti jakaantuu kahteen pääjaksoon, luonnon ja ihmisen luomiin ekosysteemeihin. Yksi tärkeimmistä ihmisen luomista ekosysteemeistä on kaupunki. Urbanisaatio jatkuu edelleen voimakkaana kaikkialla maailmassa ja erityisesti se näkyy rannikkoalueiden kaupungistumisena. [...]

2022-03-04T14:03:45+02:004.3.2022|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?
Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Yhden MWH:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 euroa, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 euroa. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. [...]

2022-03-04T14:31:30+02:003.3.2022|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023
Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla
Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?
Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.
Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.

Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.

Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon. Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä pitkälle katsovaa tehdessään päätöksiä, jotka koskevat luontoa. Sijoittajille luonto on aikaisemmin ollut lähinnä eri hankkeiden tiellä, mutta nyt luontokato muodostaa systeemisen riskin, jota tulee [...]

2021-09-10T10:04:05+03:0010.9.2021|Categories: GRI, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista
Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2021-08-20T14:28:11+03:0020.8.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää
Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hankintastrategialla vastuullisuutta
Hankintastrategialla vastuullisuutta

Hankintastrategialla vastuullisuutta

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Yksi strategian kärkitavoitteista on yhteiskuntavastuun edistäminen, eli sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden ja ohjeiden ottaminen mukaan julkiseen hankintaan. KEINO, eli Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, on tutkinut strategian jalkautumista kuntien, seurakuntien ja valtion yritysten sisällä. Maaliskuussa 2021 julkaistusta raportista voi lukea, että matkaa vielä riittää. Sosiaalinen kestävyys on vielä alkutekijöissään Organisaatioilta kysyttiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisella kestävyydellä kyselyssä tarkoitettiin esim. työllisyysmahdollisuuksien edistämistä, eettistä kauppaa, tasa-arvoa [...]

2021-08-20T13:36:10+03:0020.8.2021|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|