Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien [...]

2021-07-02T20:20:04+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Mikä on vihreää ja sitä on puolitoista miljardia?

Rakennettu ympäristö tuottaa 40 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tavoittaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet, hiilijalanjäljen tulee pienentyä. Yhtenä keinona on Kuntarahoituksen vihreä raha. Viime vuonna rahoituksen määrä oli jo 1,5 miljardia euroa. Haluaisitko olla mukana kilpailussa? Kunnan rakennuttaminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa Vihreä raha on jo noussut Kuntarahoituksen suurimmaksi rahoitusinstrumentiksi. Viime vuonna kunnat ja niiden hallitsemat yhtiöt aloittivat yli sata uutta projektia vihreän rahoituksen turvin, ja lisää on tulossa. Korjausvelan ja puurakentamisen kasvun kautta vihreälle rahoitukselle on nyt selkeitä kohteita. Kuntarahoituksen rahoittamille [...]

2021-07-02T20:21:30+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin

”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” -ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki tehdä niin. Mistä strategiassa on kyse? Ensisijaisesti strategian tavoitteena on ohjata julkista hankintaa kohti parempaa vastuullisuutta niin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa kuin ympäristöarvojen huomioon ottamisessa. [...]

2021-07-02T20:36:09+03:002.11.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Tietomurto murtaa maineenhallinnan?

Vastuullisuusviestinnän yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on ollut yhtiön maineenhallinta. Läpinäkyvä, perinteisen taloudellisen viestinnän rajat ylittävä vastuullisuuden viestiminen on tehnyt yhtiön riskit ja mahdollisuudet helpommin arvioitavaksi sidosryhmille. Myös kriisiviestinnässä, vastuullisuuden ja sen periaatteiden asettaminen viestinnän ytimeen, on tarjonnut hyvän strategian. Nyt tapahtuneessa Vastaamon tietomurrossa yhtiön pyrkimys maineenhallintaan on näyttäytynyt puolustelevalta ja välttelevältä. Onko maineenhallinta oikea väline moderniin viestintäympäristöön? Tulisiko vastuullisuuden tukea luottamusta yhtiötä kohtaan? Onko tulevaisuus luottamuksen hallintaa? Kirjassaan ”Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good” Pekka Aula ja [...]

2021-07-02T20:37:49+03:002.11.2020|Categories: Brändi, GRI, Yritysvastuu|

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä

Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Nyt valmiina on järjestelmän versio 1.0., jota voidaan jo testata aidossa ympäristössä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit. Johtamisen kuvaaminen on myös keino nähdä yhtiön ylimmän johdon sitoutuminen vastuullisen liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtamisjärjestelmien analytiikalla voidaankin nähdä ”numeroita pidemmälle”: tunnuslukujen kautta nähdään menneisyyden [...]

2021-07-02T20:39:24+03:0030.10.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Vihreä raha on jo täällä. Kiinnostaisiko saada sitä?

”Viimeistään vuonna 2023, Danske Bank asettaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen ilmastotavoitteen yrityslainasalkulle.” – Danske Bank. Jos joku vielä ajattelee, että vihreä rahoitus on tulevaisuutta, niin tulevaisuus on sitten parin vuoden päässä. Rahoitusmarkkinoiden muutos on jo alkanut. Käytännössä Dansken päätös tietää vastuullisuusinformaation tarpeen merkittävää lisääntymistä: hakiessaan luototusta investointiinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan miten se on hoitanut oman liiketoimintansa vastuullisuuden, erityisesti sen ympäristöjalanjäljen kohdalla. Vastuullisuusstrategian tuleekin olla osa yhtiön normaalia liiketoimintaa, mikäli se haluaa varmistua rahoituksensa jatkuvuudesta. Danske Bankin selkeästi ilmaistu [...]

2021-07-02T20:40:30+03:008.10.2020|Categories: GRI, Yritysvastuu|

Rakentamisen vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table -keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin. Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori A-Insinöörit Oy:sta, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen, Helsingin yliopiston toimitilajohtaja ja RALAn hallituksen puheenjohtaja Teppo Salmikivi [...]

2021-07-02T20:42:45+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Hiilitulli, ensimmäisenä sementti, sitten teräs?

Maailmankaupan vapautuessa ei osattu ottaa huomioon, että saastuttamisesta tulee kilpailukeino, jolla monet valtiot ja yritykset hakevat tarkoituksellista hintakilpailuetua. Tämän ”hiilivuodon” seuraukset ovat koitumassa ihmiskunnalle kohtalokkaan kalliiksi. Muutama vuosi sitten Nobel-palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz esitti hiiliveroa globaalien CO2-päästöjen rajoittamiseksi. Hiilitullijärjestelmässä on tarkoitus huomioida tuotteen valmistuksessa syntyneet CO2-päästöt, joista EU:n ulkorajalla maksettaisiin hiilitulli. Maksun vaikutus nostaisi suuripäästöisten tuotteiden hintoja. Samalla estettäisiin tuotannon ja hiilidioksidipäästöjen valuminen EU:n ulkopuolelle vapaamman ja halvemman saastuttamisen maihin. Ranska on ehdottanut, että hiilitullit koskisivat vain kaikkein päästöintensiivisimpiä [...]

2021-07-08T09:29:42+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|
Go to Top