Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40 % Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75 % rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net [...]

2021-07-02T20:14:05+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Merellä tuulee merkittäviä investointeja

Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista potentiaalia aaltoenergialle. Syyskuun lopussa Itämeren alueen kahdeksan energiaministeriä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka myötä maat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Ministerit sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Itämeren [...]

2021-07-02T20:17:28+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yleinen, Yritysvastuu|

Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä

Lähes kaikki vähänkin suuremmat yritykset ja muut organisaatiot kertovat verkkosivuillaan jotain vastuullisuudestaan. Toteutukset vastuullisuusteeman käsittelyssä ovat kirjavia, eikä aina ole selvää, miten vastuullisuusosiossa esiintyvät aiheet on valittu. Systemaattisempi lähestymistapa organisaation vastuullisuuden jäsentämiseen ja arviointiin on Global Reporting Initiativen (GRI) Standards -vastuullisuusraportoinnin periaatteissa kuvattu olennaisuusarvio. Olennaisuusarvio on siis prosessi, jossa tunnistetaan organisaation toiminnan kannalta olennaiset vastuullisuuden teemat tai aiheet. GRI Standards on yhteiskuntavastuun raportointiin kehitetty malli, jonka raportointiperiaatteet ovat sovellettavissa kaiken tyyppisiin organisaatioihin. Olennaisuusarvio soveltuu siten minkä tahansa organisaation vastuullisuuden määrittelyyn. Se [...]

2021-07-02T20:18:34+03:002.12.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien [...]

2021-07-02T20:20:04+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Mikä on vihreää ja sitä on puolitoista miljardia?

Rakennettu ympäristö tuottaa 40 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tavoittaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet, hiilijalanjäljen tulee pienentyä. Yhtenä keinona on Kuntarahoituksen vihreä raha. Viime vuonna rahoituksen määrä oli jo 1,5 miljardia euroa. Haluaisitko olla mukana kilpailussa? Kunnan rakennuttaminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa Vihreä raha on jo noussut Kuntarahoituksen suurimmaksi rahoitusinstrumentiksi. Viime vuonna kunnat ja niiden hallitsemat yhtiöt aloittivat yli sata uutta projektia vihreän rahoituksen turvin, ja lisää on tulossa. Korjausvelan ja puurakentamisen kasvun kautta vihreälle rahoitukselle on nyt selkeitä kohteita. Kuntarahoituksen rahoittamille [...]

2021-07-02T20:21:30+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin

”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” -ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki tehdä niin. Mistä strategiassa on kyse? Ensisijaisesti strategian tavoitteena on ohjata julkista hankintaa kohti parempaa vastuullisuutta niin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa kuin ympäristöarvojen huomioon ottamisessa. [...]

2021-07-02T20:36:09+03:002.11.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Tietomurto murtaa maineenhallinnan?

Vastuullisuusviestinnän yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on ollut yhtiön maineenhallinta. Läpinäkyvä, perinteisen taloudellisen viestinnän rajat ylittävä vastuullisuuden viestiminen on tehnyt yhtiön riskit ja mahdollisuudet helpommin arvioitavaksi sidosryhmille. Myös kriisiviestinnässä, vastuullisuuden ja sen periaatteiden asettaminen viestinnän ytimeen, on tarjonnut hyvän strategian. Nyt tapahtuneessa Vastaamon tietomurrossa yhtiön pyrkimys maineenhallintaan on näyttäytynyt puolustelevalta ja välttelevältä. Onko maineenhallinta oikea väline moderniin viestintäympäristöön? Tulisiko vastuullisuuden tukea luottamusta yhtiötä kohtaan? Onko tulevaisuus luottamuksen hallintaa? Kirjassaan ”Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good” Pekka Aula ja [...]

2021-07-02T20:37:49+03:002.11.2020|Categories: Brändi, GRI, Yritysvastuu|

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä

Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Nyt valmiina on järjestelmän versio 1.0., jota voidaan jo testata aidossa ympäristössä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit. Johtamisen kuvaaminen on myös keino nähdä yhtiön ylimmän johdon sitoutuminen vastuullisen liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtamisjärjestelmien analytiikalla voidaankin nähdä ”numeroita pidemmälle”: tunnuslukujen kautta nähdään menneisyyden [...]

2021-07-02T20:39:24+03:0030.10.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top