Öljyrahasto ei sijoita öljyyn

Norjan öljyrahasto sai vuoden alkuun mennessä loppuun kolme vuotta kestäneen muutoksensa, jossa se luopui kaikista sijoituksistaan fossiilisiin energiatuottajiin. Huolimatta portfolion muutoksesta, rahasto menetti viime vuonna sijoitustensa arvosta yli kymmenen miljardia dollaria ennen kuin ehti vetäytyä markkinasta. Alun perin portfoliomuutoksella pyrittiin suojamaan rahastoa öljymarkkinan epävarmuuksilta. Kaksi vuotta sitten rahastosta vastaava Norges Bank Investment Management muutti sijoitusstrategiaansa kohti kestävämpää taloutta. Nyt tavoitteena on muuttaa rahaston salkkua kohti kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisia kohteita. Rahaston vetäytyminen öljymarkkinasta on jo nyt muuttanut esimerkiksi [...]

2021-07-02T20:08:08+03:0016.2.2021|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Nordean tulosjulkistus – raha on vihreää.

Kaksi viikkoa sitten Nordea kertoi tulosjulkistuksessaan, että se aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uutista pidettiin suurempana kuin itse tulosta. Päätös on johdonmukainen seuraus koko rahoitusmarkkinaa mullistavasta käännöksestä kohti kestävää investointipolitiikkaa. Samanaikaisesti Nordea julkaisi oman, viiden kohdan ennusteensa rahamarkkinoiden vastuullisuuskehityksestä: Euroopan unionin direktiivikehitys, bondimarkkinan muutos kohti vastuullista rahoitusta, yhtiöiden vastuullisen liiketoiminnan muutoksen rahoittaminen sekä vastuullisuusviestinnän harmonisaatio (GRI:n ja SASB-standardien lähentyminen) tulevat olemaan tärkeimpiä muutoksen ajureita seuraavan 12–18 kuukauden aikana. Kuten Nordean määrittelemästä aikaikkunasta voi [...]

2021-07-02T20:09:28+03:0016.2.2021|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä [...]

2021-07-02T20:12:40+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40 % Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75 % rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net [...]

2021-07-02T20:14:05+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Merellä tuulee merkittäviä investointeja

Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista potentiaalia aaltoenergialle. Syyskuun lopussa Itämeren alueen kahdeksan energiaministeriä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka myötä maat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Ministerit sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Itämeren [...]

2021-07-02T20:17:28+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yleinen, Yritysvastuu|

Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä

Lähes kaikki vähänkin suuremmat yritykset ja muut organisaatiot kertovat verkkosivuillaan jotain vastuullisuudestaan. Toteutukset vastuullisuusteeman käsittelyssä ovat kirjavia, eikä aina ole selvää, miten vastuullisuusosiossa esiintyvät aiheet on valittu. Systemaattisempi lähestymistapa organisaation vastuullisuuden jäsentämiseen ja arviointiin on Global Reporting Initiativen (GRI) Standards -vastuullisuusraportoinnin periaatteissa kuvattu olennaisuusarvio. Olennaisuusarvio on siis prosessi, jossa tunnistetaan organisaation toiminnan kannalta olennaiset vastuullisuuden teemat tai aiheet. GRI Standards on yhteiskuntavastuun raportointiin kehitetty malli, jonka raportointiperiaatteet ovat sovellettavissa kaiken tyyppisiin organisaatioihin. Olennaisuusarvio soveltuu siten minkä tahansa organisaation vastuullisuuden määrittelyyn. Se [...]

2021-07-02T20:18:34+03:002.12.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien [...]

2021-07-02T20:20:04+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Mikä on vihreää ja sitä on puolitoista miljardia?

Rakennettu ympäristö tuottaa 40 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tavoittaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet, hiilijalanjäljen tulee pienentyä. Yhtenä keinona on Kuntarahoituksen vihreä raha. Viime vuonna rahoituksen määrä oli jo 1,5 miljardia euroa. Haluaisitko olla mukana kilpailussa? Kunnan rakennuttaminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa Vihreä raha on jo noussut Kuntarahoituksen suurimmaksi rahoitusinstrumentiksi. Viime vuonna kunnat ja niiden hallitsemat yhtiöt aloittivat yli sata uutta projektia vihreän rahoituksen turvin, ja lisää on tulossa. Korjausvelan ja puurakentamisen kasvun kautta vihreälle rahoitukselle on nyt selkeitä kohteita. Kuntarahoituksen rahoittamille [...]

2021-07-02T20:21:30+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top