Vihreä raha on jo täällä. Kiinnostaisiko saada sitä?

”Viimeistään vuonna 2023, Danske Bank asettaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen ilmastotavoitteen yrityslainasalkulle.” – Danske Bank. Jos joku vielä ajattelee, että vihreä rahoitus on tulevaisuutta, niin tulevaisuus on sitten parin vuoden päässä. Rahoitusmarkkinoiden muutos on jo alkanut. Käytännössä Dansken päätös tietää vastuullisuusinformaation tarpeen merkittävää lisääntymistä: hakiessaan luototusta investointiinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan miten se on hoitanut oman liiketoimintansa vastuullisuuden, erityisesti sen ympäristöjalanjäljen kohdalla. Vastuullisuusstrategian tuleekin olla osa yhtiön normaalia liiketoimintaa, mikäli se haluaa varmistua rahoituksensa jatkuvuudesta. Danske Bankin selkeästi ilmaistu [...]

2021-07-02T20:40:30+03:008.10.2020|Categories: GRI, Yritysvastuu|

Rakentamisen vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table -keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin. Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori A-Insinöörit Oy:sta, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen, Helsingin yliopiston toimitilajohtaja ja RALAn hallituksen puheenjohtaja Teppo Salmikivi [...]

2021-07-02T20:42:45+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Hiilitulli, ensimmäisenä sementti, sitten teräs?

Maailmankaupan vapautuessa ei osattu ottaa huomioon, että saastuttamisesta tulee kilpailukeino, jolla monet valtiot ja yritykset hakevat tarkoituksellista hintakilpailuetua. Tämän ”hiilivuodon” seuraukset ovat koitumassa ihmiskunnalle kohtalokkaan kalliiksi. Muutama vuosi sitten Nobel-palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz esitti hiiliveroa globaalien CO2-päästöjen rajoittamiseksi. Hiilitullijärjestelmässä on tarkoitus huomioida tuotteen valmistuksessa syntyneet CO2-päästöt, joista EU:n ulkorajalla maksettaisiin hiilitulli. Maksun vaikutus nostaisi suuripäästöisten tuotteiden hintoja. Samalla estettäisiin tuotannon ja hiilidioksidipäästöjen valuminen EU:n ulkopuolelle vapaamman ja halvemman saastuttamisen maihin. Ranska on ehdottanut, että hiilitullit koskisivat vain kaikkein päästöintensiivisimpiä [...]

2021-07-08T09:29:42+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Innovatiivisilla ratkaisuilla hiilineutraaliin rakentamiseen

Kesäkuussa Rakennusteollisuus ry:n julkaisema Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta jäi pienelle huomiolle koronapandemian johdosta, mutta itse raportti antaa varsin hyvän kuvan kotimaisen rakentamisen ympäristötoimien merkityksestä sekä kehityskohteista. Kiinnostavinta antia on raportin ”Innovatiiviset ratkaisut” -osa, jossa teknologioiden kehittämisellä puututaan itse rakentamisen hiilijalanjälkeen. Reaktiivinen vai proaktiivinen, kas siinä pulma Reaktiivinen päästöjen vähentäminen lähtee raportin mukaan regulaation kiristymisestä: tämä tie johtaa päästöjen vähentymiseen seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta yritysten proaktiivinen lähestyminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin nopeuttaisi koko nopeuttaisi toimialan tavoitetta hiilineutraalisuudesta. Raportin mukaan ”… päästöt [...]

2021-07-08T09:34:24+03:0014.9.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.

Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman yhtiön liiketoiminnasta, jossa alihankintaketjut jatkuvat vaikka Bangladeshin teollisuusslummeihin, joissa työntekijöiden oikeuksista ei ole tietoakaan ja ympäristöasioista ei piitata. Samaan asiaan kiinnitti huomionsa myös Greta [...]

2021-07-08T09:35:35+03:0014.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Mutta kun ilmastonmuutoksen torjunta maksaa niin paljon

Osa EU:n räätälöimästä 750 miljardin elvytyspaketista on tarkoitus suunnata uuden vähähiilisen energiatuotannon ja liiketoiminnan edistämiseen. Vaikka kyseessä on vasta ensiaskeleet kohti energiatuotannon ja uusien liiketoiminta-alueiden esiinmarssia, niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jotta kuva uuden talouden voittajista ja häviäjistä hahmottuu. Fossiiliset energiamuodot ovat häviäjien listan kärjessä Tuuli- ja aurinkoenergia ovat jo nyt alittaneet tuotantokustannuksiltaan suurimman osan muista energiantuotantomuodoista. Fossiilisia polttoaineita käyttävien energialaitosten on vaikeaa kilpailla tuulen ja auringon kanssa, joissa energianlähde on ilmainen. Kivihiilen ja öljyn tuotanto- ja logistiikkakustannuksia [...]

2021-07-08T09:36:51+03:0011.9.2020|Categories: GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2021-07-08T09:41:10+03:0010.6.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin kuin mehiläiset, joita ei oltu altistettu glyfosaatille. Glyfosaatti, yli 45 vuotta markkinoilla Amerikkalainen kemian alan yhtiö Monsanto toi glyfosaatin markkinoille vuonna 1974. Vuonna 2018 [...]

2021-07-08T09:42:51+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?

Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole vetänyt glyfosaattia vielä pois valikoimistaan. Maataloustuotannossa glyfosaattia on perusteltu satotuotolla, mutta kotipuutarhureille glyfosaatin käytön perustelu tuskin on ruokahuollon turvaaminen. Toivottavasti paine kansalaisten taholta on [...]

2021-07-08T09:47:22+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Korona ja vastuullisuus

Koronakriisi on luonut yhteiskuntaan paineen, jota on yritetty purkaa kiireellä ja välineillä, joita ei ole pandemian kaltaista muutostilannetta varten edes kehitetty. Viime viikkojen kasvosuojafarssi, jossa virkamiehet hankkivat kriittisiä suojavälineitä taparikollisilta ja jotka vielä sen jälkeen osoittautuvat käyttökelvottomiksi olivat alkusoittoa. Nyt ilmenneet epäselvyydet Business Finlandin rahoituspäätöksissä ovat jatkoa samalle asialle: kun valtakunnan tulevaisuus on epävarma, niin kiireessä tehdyt päätökset eivät anna hyvää kuvaa hallinnon toiminnan kyvykkyydestä. Tästä syystä onkin odotettavissa korjausliike, joka alkaa heti kun nyt päällä oleva kriisi helpottaa. [...]

2021-07-08T09:48:42+03:0022.4.2020|Categories: Sote, Yritysvastuu|
Go to Top