Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.

Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman yhtiön liiketoiminnasta, jossa alihankintaketjut jatkuvat vaikka Bangladeshin teollisuusslummeihin, joissa työntekijöiden oikeuksista ei ole tietoakaan ja ympäristöasioista ei piitata. Samaan asiaan kiinnitti huomionsa myös Greta [...]

2021-07-08T09:35:35+03:0014.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Mutta kun ilmastonmuutoksen torjunta maksaa niin paljon

Osa EU:n räätälöimästä 750 miljardin elvytyspaketista on tarkoitus suunnata uuden vähähiilisen energiatuotannon ja liiketoiminnan edistämiseen. Vaikka kyseessä on vasta ensiaskeleet kohti energiatuotannon ja uusien liiketoiminta-alueiden esiinmarssia, niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jotta kuva uuden talouden voittajista ja häviäjistä hahmottuu. Fossiiliset energiamuodot ovat häviäjien listan kärjessä Tuuli- ja aurinkoenergia ovat jo nyt alittaneet tuotantokustannuksiltaan suurimman osan muista energiantuotantomuodoista. Fossiilisia polttoaineita käyttävien energialaitosten on vaikeaa kilpailla tuulen ja auringon kanssa, joissa energianlähde on ilmainen. Kivihiilen ja öljyn tuotanto- ja logistiikkakustannuksia [...]

2021-07-08T09:36:51+03:0011.9.2020|GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2021-07-08T09:41:10+03:0010.6.2020|Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin kuin mehiläiset, joita ei oltu altistettu glyfosaatille. Glyfosaatti, yli 45 vuotta markkinoilla Amerikkalainen kemian alan yhtiö Monsanto toi glyfosaatin markkinoille vuonna 1974. Vuonna 2018 [...]

2021-07-08T09:42:51+03:0019.5.2020|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?

Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole vetänyt glyfosaattia vielä pois valikoimistaan. Maataloustuotannossa glyfosaattia on perusteltu satotuotolla, mutta kotipuutarhureille glyfosaatin käytön perustelu tuskin on ruokahuollon turvaaminen. Toivottavasti paine kansalaisten taholta on [...]

2021-07-08T09:47:22+03:0019.5.2020|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Korona ja vastuullisuus

Koronakriisi on luonut yhteiskuntaan paineen, jota on yritetty purkaa kiireellä ja välineillä, joita ei ole pandemian kaltaista muutostilannetta varten edes kehitetty. Viime viikkojen kasvosuojafarssi, jossa virkamiehet hankkivat kriittisiä suojavälineitä taparikollisilta ja jotka vielä sen jälkeen osoittautuvat käyttökelvottomiksi olivat alkusoittoa. Nyt ilmenneet epäselvyydet Business Finlandin rahoituspäätöksissä ovat jatkoa samalle asialle: kun valtakunnan tulevaisuus on epävarma, niin kiireessä tehdyt päätökset eivät anna hyvää kuvaa hallinnon toiminnan kyvykkyydestä. Tästä syystä onkin odotettavissa korjausliike, joka alkaa heti kun nyt päällä oleva kriisi helpottaa. [...]

2021-07-08T09:48:42+03:0022.4.2020|Sote, Yritysvastuu|

Multa loppuu

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan laadukas viljelysmaa hupenee uhkaavaa vauhtia. Vain hyvin pieni osa elintarviketuotannosta tapahtuu kasvihuoneissa. Käytännössä yli 90 % ruuantuotannosta tapahtuu ulkona ja rehutuotannosta vieläkin enemmän. Pintamulta, jossa “ruoka” kasvaa, on yleensä vain n. 20 cm paksu maakerros, kuivilla alueilla vain 5 cm. USA:ssa hedelmällistä, multavaa maaperää menetetään 10 kertaa nopeammin kuin mitä ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa vauhti on 30–40 kertainen. Keskeisinä syinä nähdään yksipuolinen tehoviljely, vain yhden lajin viljely, väkilannoitteet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus [...]

2021-07-08T09:55:26+03:0013.4.2020|GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Maailman suurin sijoitusrahasto vaatii yrityksiä kertomaan ilmastotoimistaan

Amerikkalainen sijoitusyhtiö Blackrock hallinnoi yli 7 000 miljardin sijoitussalkkua. Nämä pääomat ovat muuttumassa ”vihreiksi”, koska ilmastoriski on pakottanut sijoittajat uudelleen arvioimaan rahoitustoimintansa periaatteita. Tammikuun alussa 2020 yhtiön toimitusjohtaja Larry Fink ilmoitti, että rahaston suuntaa käännetään. Se aikoo irrottautua sijoituskohteista, jotka ovat ilmastoriskejä. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilen tuotanto ja yritykset, joiden toiminnassa fossiilinen energia on keskeisessä roolissa. Fink myös ilmoitti, että Blackrock aikoo käyttää valtaansa siirtämällä syrjään yritysjohtajistot, jotka toimivat kestävän kehityksen jarruna. Lisäksi Blackrock aikoo painostaa yrityksiä kertomaan, miten [...]

2020-03-24T13:22:18+02:0017.3.2020|Yritysvastuu|

Yritysten vastuullisuus ja pandemia

Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu satoja koronavirustartuntoja ja maassa valmistaudutaan valmiuslakien käyttöönottoon. Tämä siitä syystä, että tartuntojen eksponentiaalinen kasvu aiheuttaa vakavan uhan terveydenhuollon toiminnan edellytyksiin. Näin tartuntojen leviämistä tulee hidastaa kaikin keinoin. Suomen hallitus ryhtyi eilen ensimmäisiin todella rajoittaviin toimiin ja jatkoa seuraa varmuudella, mutta todelliset vaikuttajat ovat aloittaneet jo aikaisemmin. Yritysten matkustussääntöjä on muutettu, kokouskäytännöt ohjaavat digitaalisiin yhteyksiin ja etätyön määrää on voimakkaasti lisätty: tämän huomasi aamun liikennemäärässä, josta tuli Helsingissä mieleen kesäiset sunnuntaiaamut. Kuten muutenkin vastuullisuuteen liittyvissä [...]

2020-03-24T13:22:59+02:0017.3.2020|Yritysvastuu|

Vastuullisuus julkisissa hankinnoissa

Julkisissa kilpailutuksissa näkyy vastuullisuuden merkityksen kasvu. Hinta-laatusuhteen vertailuperusteet voivat liittyä laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Myös ulkoiset ympäristövaikutukset, esim. tavarassa käytettyjen raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvat saasteet tai tuotteen valmistuksen aiheuttama ympäristön pilaantuminen voivat olla kilpailutuksen perusteita, kunhan ovat rahallisesti mitattavissa. Hankintayksikkö voi myös vaatia tiettyä merkkiä (esim. ympäristöystävällisyyttä kuvaavat EU-kukka ja pohjoismainen Joutsenmerkki) näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristö-, sosiaalisia tai muita ominaisuuksia. Rakennusalan yritysten oma markkinointiviestintä on tässä kohdin ratkaisevassa roolissa. Kun vastuullisuus [...]

2020-03-17T13:27:46+02:0017.3.2020|Rakentaminen, Yritysvastuu|
Go to Top