Rakennettu ympäristö ja rakentaminen ovat merkittäviä päästölähteitä.
Samanaikaisesti, niin valtio kuin suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi aina päästöttömyyteen saakka. Yksi keinoista on rakennusalan Green Deal.
Syyskuun alussa ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit allekirjoittivat vapaaehtoisen Green Deal -sopimuksen työmaiden päästöjen vähentämiseksi. Allekirjoittaneet kaupungit ja Senaatti ovat sitoutuneet siihen, että heidän työmaansa ovat fossiilittomia vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.
Ensimmäiseksi asia koskee infraurakoitsijoita ja muutos on merkittävä kaluston rakenteen kannalta. Maanrakennuspuolen konekanta on Suomessa vanhaa ja monesti vanhan laitteen päästöjen mittaaminen on käytännössä mahdotonta. Selvää kuitenkin on, etteivät kaksikymmentä vuotta vanhan kaivinkoneen päästöt ole nyt vaadituilla tasoilla. Blogimme toisessa jutussa puhumme vihreän rahoituksen vaatimuksista. Onkin nähtävissä, että rakennusalan vastuullisuuteen vaikuttavat ajurit tulevat kahdesta suunnasta: julkisen tilaajan vaatimusten kasvusta ja rahoituksen ehtojen muutoksesta. Julkisen hankinnan painotuksen muuttuminen halvimman tarjouksen perässä juoksemisesta ympäristöarvot huomioon ottavaksi, tarjoaa kuitenkin edelläkävijäyrityksille aidon kilpailuedun.
Hankinnan muutos kohti ympäristöarvoja on seurausta ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta ihmisten ajatteluun. Valtion ja kuntien toimet peilaavat kansalaisten toiveita. Se, mikä tapahtuu julkisessa hankinnassa, näkyy myös yritysten ja kansalaisten oston motiiveissa: vastuullisuutta arvostetaan ja sitä myös vaaditaan. Ole mukana ajassa ja kerro omista, vastuullisista teoista.
