Euroopan unioni ei lomaillut heinäkuussa, vaan julkaisi kestävyysraportointidirektiivin juuri elokuun alkuun. CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, astuu voimaan suunnitellusti 1.1.2024. Ensin raportoivat Suomessa NFI-lainsäädännön piiriin kuuluvat, listatut yritykset ja vuodesta 2025 alkaen raportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi kappaletta alla olevista kolmesta ehdosta: • Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa • Liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa • Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä Direktiivin kanssa julkaistiin myös raportoinnille mallin tarjoavat standardit. ESRS-standardeja on kaksitoista kappaletta, [...]

Valmisteilla oleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi, CSRD, on kesän aikana ollut lausuntokierroksella eri sidosryhmissä. Yksi kommentteja jättänyt osapuoli on GRI, joka toimii myös EU:n valmistelevan elimen, EFRAGin, ”preferred partner” -kumppanina. Erittäin detaljitasoinen kritiikki on julkaistu kokonaisuudessaan tämän artikkelin lopussa olevan linkin alla. Käytännössä kritiikin voi tiivistää siihen, mitä GRI on omassa ohjeistuksessaan pyrkinyt parantamaan jo kaksikymmentä vuotta: älä vaadi epäolennaisuuksia, keskity olennaiseen. Liiat detaljit ovat olennaisuudelle myrkkyä Monet vaatimukset nyt julkaistuissa kestävyysraportoinnin ohjeissa ovat linjassa GRI Universal Standards -raportoinnin kanssa, mutta [...]

EU:n pakollisen CSRD-raportointidirektiivin voimaantulo siirtyi hieman. Direktiiviä aletaan soveltaa asteittain seuraavan aikataulun ja rajojen puitteissa: • 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää, yli 40 MEUR liikevaihto tai ovat tasearvoltaan yli 20 MEUR (kaksi kolmesta riittää) • 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset Vuoden lisäaika antaakin yrityksille tilaa kehittää raportointiaan. Uusia työkaluja tähän työhön tarjoaa uudistettu GRI Universal Standards -raportointimalli. Uudet ohjeet jakautuvat kolmeen osaan (GRI 1, GRI [...]

Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon. Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä pitkälle katsovaa tehdessään päätöksiä, jotka koskevat luontoa. Sijoittajille luonto on aikaisemmin ollut lähinnä eri hankkeiden tiellä, mutta nyt luontokato muodostaa systeemisen riskin, jota tulee [...]