Osana arvoketjua kaikki yritykset joutuvat tiedottamaan kestävyysvaikutuksistaan.

Pörssiin listatut suuryritykset keräävät jo nyt alihankkijoiltaan vastuullisuusdataa Pörssilistatut suuryritykset julkaisevat ensimmäiset Euroopan Unionin CSRD-direktiivin mukaiset kestävyysraportit vuonna 2025. Ensi vuonna julkaistavien raporttien tiedonkeruu on suuryrityksissä käynnissä ja moni alihankintayritys, joka toimii raportoivan suuryrityksen arvoketjussa, kerää tällä hetkellä omaan toimintaansa liittyvää vastuullisuustietoa asiakkaittensa pyynnöstä. Syynä tähän on CSRD-direktiivin kestävyysvaikutusten arvioinnin ja raportoinnin koskeminen koko yhtiön arvoketjua. Tämän seurauksena yritys, jota raportointivelvoite ei koske, saa asiakkailtaan tietopyyntöjä, jotta raportointivelvollisuuden piirissä oleva suuryritys voi tuottaa raporttinsa koko arvoketjunsa kattavasti. Vuoden 2025 [...]

2024-08-23T16:29:18+03:0010.6.2024|Categories: Yritysvastuu|Tags: |

Yli 50 % suuryrityksistä on tehnyt muutoksia hankintaketjuihinsa, koska vastuullisuusvelvoitteet eivät ole täyttyneet

Osuuspankin alkuvuodesta 2024 julkaisemassa tulevaisuuden ja talouden näkymiä kartoittavassa suuryritystutkimuksessa yhtenä keskeisenä teemana on yritysvastuu. Tutkimuksen merkittävimmät luvut liittyvätkin juuri toimitusketjun muutoksiin vastuullisuusvelvoitteiden tiukentuessa: • Yli 80 % vastanneista suuryrityksistä kokee tarpeelliseksi tiukentaa tai uudistaa alihankintaketjuaan • Suuryritystutkimuksen mukaan vastuullisuusvelvoitteet ovat johtaneet hankintaketjun muutoksiin 56 % kohdalla vastanneista. • Kasvua edellisvuoteen oli 13 prosenttiyksikköä. • Hankintaketjujen muutokset koskevat etenkin raaka-aineita, teollista alihankintaa, jakelua tai jälleenmyyntiä, logistiikkaa ja muita palveluostoja. • Yli 50 % vastanneista suuryrityksistä uskoo hankintaketjun muutoksien jatkuvan [...]

2024-08-23T16:31:12+03:007.6.2024|Categories: Yritysvastuu|Tags: |

Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta

Kesälomien ja muun maailman melskeen alle on jäänyt heinäkuussa Rakennusteollisuus ry:n (RT) julkaisu ”Biodiversiteetti rakennusalalla”, joka käsittelee rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontopääomista: kirjoitimme viime syksynä Dasguptan raportista (tuohon linkki https://rauta.fi/index.php/luonnon-monimuotoisuus-on-paaomaa/), jossa Britannian valtionvarainministeriö arvioi taloudellisen kasvun suhdetta luonnon monimuotoisuuteen todeten sen merkittävän taloudellisen arvon. RT:n raportissa todetaan suomalaisen rakentamisen olevan vielä varsin lähtökuopissa sen suhteen, miten hyvin rakentamisessa otetaan huomioon ekosysteemin säilyminen. Kansallinen lainsäädäntö on yksi keino [...]

2024-08-23T16:32:09+03:001.9.2022|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|Tags: |

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kuudes raportti julkaistiin maaliskuun 1. päivänä. Aikaisemmista raporteista poiketen sen kieli oli hyvin suoraviivaista: mikäli ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ryhdytä juuri nyt, on se kohta jo myöhäistä. Koska aikaisempien raporttien löydökset ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, niin täällä Suomessa kuin koko Euroopan Unionissa, voi varmuudella olettaa näin käyvän nytkin. Raportti jakaantuu kahteen pääjaksoon, luonnon ja ihmisen luomiin ekosysteemeihin. Yksi tärkeimmistä ihmisen luomista ekosysteemeistä on kaupunki. Urbanisaatio jatkuu edelleen voimakkaana kaikkialla maailmassa ja erityisesti se näkyy rannikkoalueiden kaupungistumisena. [...]

2024-08-23T16:33:06+03:004.3.2022|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|Tags: |

Maankäyttölaista ei sopua

Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään. Poliittista riitaa ovat valmistelussa ylläpitäneet erityisesti vihreät ja keskusta, joista ensimmäinen on painottanut luonnonsuojelua ja ympäristöministeriön kantaa ja jälkimmäinen MMM:n tulkintaa. Uuteen lakiin on [...]

2024-08-23T16:33:44+03:0020.10.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä|Tags: |

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2024-08-23T16:34:02+03:0020.8.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|Tags: |

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2024-08-23T16:34:17+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|Tags: |

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2024-08-23T16:34:53+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|Tags: |

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70 [...]

2024-08-23T16:35:05+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|Tags: |

Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40 % Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75 % rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net [...]

2024-08-23T16:35:23+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|Tags: |
Go to Top