Yhteiskunnallinen viestintä

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa
Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat  Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat useimmiten kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2023-06-27T10:15:12+03:0027.4.2023|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos kiihdyttää inflaatiota
Ilmastonmuutos kiihdyttää inflaatiota

Ilmastonmuutos kiihdyttää inflaatiota

Viljelyalojen pieneneminen johtaa tarjontainflaatioon. Monet ruokakasvit, kuten eri viljat, riisi, maissi, kahvi, kaakao, tee jne. kärsivät viljelyalojen pienenemisestä lähinnä kuumuuden ja kuivuuden johdosta. Ilmastomuutoksen edetessä tilanne vain pahenee, jolloin tuotantomäärät laskevat edelleen. Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja ja kiihdyttää inflaatiota. Ongelmallisinta tilanteessa on se, että kyse on tarjontainflaatiosta, jota on vaikea torjua koroilla. Paras apu olisi tarjonnan, eli tuotantomäärien kasvattaminen, mutta ongelmallista on se, että pohjoiset alueet eivät todennäköisesti pysty korvaamaan niitä satomenetyksiä, jotka tapahtuvat Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Helpottaako geenimanipulaatio [...]

2022-08-19T09:44:40+03:0019.8.2022|GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys
Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa
Lopettaminen on vaikeaa

Lopettaminen on vaikeaa

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2023-05-26T10:49:18+03:0010.5.2022|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota
Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota

Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota

Venäjän toimet ovat johtamassa siihen, että EU nopeuttaa siirtymistä fossiilittomiin energian tuotantomuotoihin. Jos/kun Venäjä käyttää energiaa aseena painostaakseen EU:ta taipumaan mm. Venäjän geopoliittisista vaatimuksiin, niin EU:n on käytännössä pakko irrottautua Venäjän energiatuonnista. Jos Venäjältä ostettu energia vain korvataan tuonnilla muualta, niin EU ajaisi itsensä pitkäaikaisempaan kalliin energian aikaan. Toki näin käykin, mutta väliaikaisesti. Lisäämällä investointeja voimakkaasti esim. tuuli-, aurinko- ja vuorovesivoimaan sekä vetyyn, EU irrottautuu vähitellen fossiilisista energiamuodoista. Kaiken lisäksi uusien energiamuotojen ”raaka-aine” on ilmaista ja mahdolliset myyntiboikotit ovat [...]

2022-03-03T10:59:24+02:003.3.2022|Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?
Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?

Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?

Loppuvuodesta 2021 Etla julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten yritysten investointien vähyys johtuu hyvin pitkälti Nokian tuotekehitykseen vähäisyydestä. Investointilama alkoi 2009 finanssikriisistä ja siitä lähtien investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat pienentyneet. Investointien puuttuessa yrityssektori on käpertynyt ja menettänyt kilpailukykyään. Jos Suomen investoinnit ovat olleet Nokian varassa, niin se kertoo myös siitä, miten vähäistä tuotekehitys ja kilpailukyvystä huolehtiminen on ollut suomalaisessa yrityskentässä. Onko tämä kehityskulku syynä siihen, miksi meillä valitetaan suomalaisen työvoiman ja erilaisten välillisten kulujen olevan niin korkeita? Olemme ajautuneet [...]

2022-02-14T15:32:37+02:0014.2.2022|Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen
Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Kun esim. jääkaappi tai sohva hajoaa, niin tuotekeskeinen (tylsä) mainonta alkaa kiinnostamaan. Sanomalehden tai suoramainoksen ilmoitus huomataan ja hetken kuluttua kuluttaja käy muutamalla verkkosivulla vielä varmistamassa tarjonnan. Tuotemerkin haluttavuus (brändi) on rakennettu jo aiemmin, nyt kuluttajan toimet keskittyvät ostopaikkaan ja hintaan. Yhteiskunnallinen mainonta ja tarvetila Jos puhumme vaikka ammattiliiton mainonnasta (värväys), niin vastaavaa tarvetilaa (rikkoutunut jääkaappi) ei ole samassa merkityksessä kuin tuotemainonnassa. Esimerkiksi kiista lomarahoista työpaikalla voisi olla vastaava tarvetila. Ammattiliton merkitys palkansaajien kannalta on kuitenkin valtavan paljon laajempi [...]

2024-10-22T12:56:06+03:0031.1.2022|Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin
Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Yksi keskeinen tuuli- ja aurinkoenergian ero fossiilisiin energioihin on paikallisuudessa. Öljyä ja kivihiiltä kuljetetaan vaikkapa maapallon toiselta puolelta sinne, missä energiaa tarvitaan. Tuuli- ja aurinkovoima tuotetaan paikallisesti suhteellisen lähellä kulutusta. Tämä johtaa siihen, että paljon puhdasta energiaa tarvitseva tuotanto siirtyy lähelle energialähdettä tai energia muutetaan helpommin siirrettävään muotoon, kuten vedyksi. Euroopan edullisimpia alueita tuottaa tuulisähköä on Perämeren alue, niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Pohjanmerellä yhden Mwh:n tuotanto maksaa noin 40–65 €, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 [...]

2023-06-27T10:09:09+03:0028.1.2022|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?
Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa? Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä. Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä yllätti tavaran tuottajat, mikä johti erilaisten komponenttien pulaan. Kun kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan riittävän nopeasti, niin tavaroista on syntynyt pulaa. Kasvanut tavarakysyntä [...]

2022-01-28T19:57:25+02:0028.1.2022|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023
Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|