Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Yksi keskeinen tuuli- ja aurinkoenergian ero fossiilisiin energioihin on paikallisuudessa. Öljyä ja kivihiiltä kuljetetaan vaikkapa maapallon toiselta puolelta sinne, missä energiaa tarvitaan. Tuuli- ja aurinkovoima tuotetaan paikallisesti suhteellisen lähellä kulutusta. Tämä johtaa siihen, että paljon puhdasta energiaa tarvitseva tuotanto siirtyy lähelle energialähdettä tai energia muutetaan helpommin siirrettävään muotoon, kuten vedyksi. Euroopan edullisimpia alueita tuottaa tuulisähköä on Perämeren alue, niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Pohjanmerellä yhden Mwh:n tuotanto maksaa noin 40–65 €, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 [...]

2023-06-27T10:09:09+03:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa? Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä. Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä yllätti tavaran tuottajat, mikä johti erilaisten komponenttien pulaan. Kun kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan riittävän nopeasti, niin tavaroista on syntynyt pulaa. Kasvanut tavarakysyntä [...]

2022-01-28T19:57:25+02:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset

Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan mainontaan. Noin 90% vastanneista kertoi luottavansa tuttaviensa suosituksiin ja 70% kertoi luottavansa jopa tuntemattomien suosituksiin ostopäätöksissään enemmän kuin yritysten mainontaan. Tietenkin ostopäätös on erilainen [...]

2021-09-10T10:08:47+03:0010.9.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää

On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

2021-09-07T17:49:49+03:007.9.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Paikallinen sopiminen vs. kelluva Ruotsin kruunu

Suomi elää viennistä. Tätä hokemaa on jo pitkään iskostettu suomalaisten mieliin. Muutama vuosi sitten aihetta laajennettiin työmarkkinaneuvotteluiden suuntaan toteamalla, että Ruotsin mallin mukaan vientialojen tulee määritellä palkkaneuvotteluiden palkkataso ja -katto. Uusimpana komponenttina kilpailukykypalettiin on tuotu paikallinen sopiminen. Mitä työnantajat odottavat paikalliselta sopimiselta Akava Works teki alkuvuodesta haastattelututkimuksen työnantajien piirissä siitä, mitä he odottavat paikalliselta sopimiselta. Palkkojen alentaminen nousi ylivoimaisesti keskeisimmäksi asiaksi. Tämä on palkansaajien kannalta hyvin yksipuolinen ja epäedullinen agenda paikallisen sopimisen kannustimeksi. Ruotsissa kelluva kruunu helpottaa palkkaneuvotteluja Suomalaisessa [...]

2021-09-07T17:34:33+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Työehtosopimukset vakauttavat taloutta

Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yritykset arvostavat ennustettavuutta Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät jarruttavat investointeja, olisi sitten kyseessä kysynnän arviointi tai tuotannon kustannukset. Kattavat ja laaja-alaiset työehtosopimukset antavat yrityksille koko sopimuskauden mittaisen varmuuden palkkojen ja työehtojen kustannusvaikutuksista. [...]

2021-09-07T17:15:35+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Oikein suunnatuilla yritystuilla kohti supersykliä

Koronan hallitsemissa uutisissa toiseksi aiheeksi on noussut talouden elpyminen. Suomen hallitus kertoi omassa suunnitelmassaan keskittää EU:n elpymistukea ns. vihreään siirtymään, jolla halutaan vähentää Suomen CO₂-päästöjä ja auttaa yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tarjoaako tämä suomalasille yrityksille mahdollisuuden isoon kilpailukykyloikkaan? Muutos öljyn kulutuksessa on ollut merkittävää pandemian aikana. IEA, kansainvälinen energiakomissio, ennustaa öljyn kulutuksen palaavan koronaa edeltäneelle tasolle aikaisintaan 2023. British Petroleum, BP, menee omassa ennustuksessaan vieläkin pidemmälle ja ennustaa vuoden 2019 olleen ”Peak oil”, hetki, jonka jälkeen öljyn kulutus pysyvästi [...]

2021-07-02T19:45:56+03:0029.3.2021|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top