Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2021-07-02T19:47:01+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut USP-mainonnan ohi. USP-mainonnan kulmakivi oli ainutlaatuinen myyntiväittämä, mutta kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja tuotteiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach keksi sen, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista kokonaismielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto oli [...]

2021-07-02T20:05:03+03:0016.2.2021|Categories: Brändi, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä [...]

2021-07-02T20:12:40+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yleensä yli 95 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2021-07-02T20:15:15+03:0015.1.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite

Vastuullisuus jaotellaan perinteisesti kolmeen ”pilariin”; taloudelliseen-, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Sosiaalinen vastuu on aihe, joka on iät ja ajat ollut ammattiliittojen agendalla ja sen vaikutusten hahmottaminen onkin helppoa useimmille liitoille. Taloudellinen vastuu on myös lähellä ammattiliittojen oman toiminnan ydintä, mutta ammattiyhdistysliikkeen käsitys sen omasta roolista ympäristövastuussa on vielä aika lailla ”hakusessa”. Mikä on olennaista? Monesti ammattijärjestöjen käsitys omasta ympäristövastuusta on rajoittunut toimitilojen energian kulutukseen tai kierrätyksestä huolehtimiseen, mikä rajaa vastuun kovin kapeaksi. Vastuun ja mahdollisuuksien hahmottamista helpottaa ns. olennaisten aiheiden [...]

2021-07-02T20:16:31+03:0015.1.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä huomioida, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely Hyvä kohderyhmän määrittely on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kampanjoinnin onnistumiselle. Oman viestin teho parantuu hyvällä kohdennuksella ja kohderyhmärajauksella. Kohderyhmän laajentaminen ei yleensä johda positiiviseen tulokseen. Laajentamisen heikkoutena on, että kampanjan teho laskee. Laajemman kohderyhmän [...]

2021-07-02T20:24:05+03:0027.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2021-07-02T20:25:43+03:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena [...]

2021-07-02T20:26:48+03:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin

”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” -ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki tehdä niin. Mistä strategiassa on kyse? Ensisijaisesti strategian tavoitteena on ohjata julkista hankintaa kohti parempaa vastuullisuutta niin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa kuin ympäristöarvojen huomioon ottamisessa. [...]

2021-07-02T20:36:09+03:002.11.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top