Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]