Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.

Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman yhtiön liiketoiminnasta, jossa alihankintaketjut jatkuvat vaikka Bangladeshin teollisuusslummeihin, joissa työntekijöiden oikeuksista ei ole tietoakaan ja ympäristöasioista ei piitata. Samaan asiaan kiinnitti huomionsa myös Greta [...]

2021-07-08T09:35:35+03:0014.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Mutta kun ilmastonmuutoksen torjunta maksaa niin paljon

Osa EU:n räätälöimästä 750 miljardin elvytyspaketista on tarkoitus suunnata uuden vähähiilisen energiatuotannon ja liiketoiminnan edistämiseen. Vaikka kyseessä on vasta ensiaskeleet kohti energiatuotannon ja uusien liiketoiminta-alueiden esiinmarssia, niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jotta kuva uuden talouden voittajista ja häviäjistä hahmottuu. Fossiiliset energiamuodot ovat häviäjien listan kärjessä Tuuli- ja aurinkoenergia ovat jo nyt alittaneet tuotantokustannuksiltaan suurimman osan muista energiantuotantomuodoista. Fossiilisia polttoaineita käyttävien energialaitosten on vaikeaa kilpailla tuulen ja auringon kanssa, joissa energianlähde on ilmainen. Kivihiilen ja öljyn tuotanto- ja logistiikkakustannuksia [...]

2021-07-08T09:36:51+03:0011.9.2020|Categories: GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Varallisuus- ja tuloerojen kasvun kärsijöinä kotimarkkinayritykset, palkansaajat ja pienituloiset kansalaiset

Varallisuus ja tuloerot kaventuivat Suomessa vuosina 1966–1990, samalla keskimääräinen tulojen kasvu oli suurempaa silloin kuin 1990–2017. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Keskeisiksi syiksi varallisuuserojen kasvulle nähdään verojärjestelmän muutos vuonna 1993, jossa pääomatulojen veroasteeksi tuli 25 %, kun esim. monessa kunnassa ylimmän ansiotulon marginaalivero oli 60 %. Verojärjestelmän muutos kannusti monia muuttamaan tulonsa pääomatuloksi. Valtaosalle kansalaista tämä ei tietenkään ollut mahdollista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suuret varallisuus- ja tuloerot ovat pahasta talouden kehitykselle. Kasautuva varallisuus [...]

2021-07-08T09:37:30+03:0010.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kevään kunnallisvaaleissa vain muutamien järjestöjen vaikuttajaviestintä onnistuu, miksi näin?

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä virheitä kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty. Ajatus, että oma viesti ilman kohdennusta ja rajauksia toimisi tehokkaasti, on epärealistinen. Toinen yleinen virhe on, että varmuudeksi laajennetaan kohderyhmää. Laajentamisen [...]

2021-07-08T09:38:39+03:0010.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Resistentit bakteerit: seuraava korona?

WHO:n mukaan hillitsemätön antibioottien käyttö lihantuotannossa on ”lopettamassa antibioottien aikakauden” tekemällä bakteereista resistenttejä. Tämä on saanut maailman suurimmat sijoitusyhtiöt vaatimaan lääkkeiden kontrolloimattoman käytön lopettamista. Piikki lihassa Lienee vain ajan kysymys, milloin resistenteistä bakteereista tulee vastaavan kaltainen maailmanlaajuinen ongelma kuin koronaviruksesta. Vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat tehdä rutiinioperaatioista, kuten lonkkaleikkauksista tai umpisuolen poistoista vaarallisia. Tämä tarkoittaa menetettyjä ihmishenkiä ja merkittäviä taloudellisia kustannuksia, aivan kuten pandemian kohdalla on käynyt. Tälläkin hetkellä mm. Italiassa porsaille ja siipikarjalle syötetään antibiootteja ”varmuuden vuoksi”, jotteivät ne sairastuisi. [...]

2021-07-08T09:40:11+03:0010.6.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Hiiliriski räjäyttää pankit

Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen, ovat iso riski rahoitussektorille. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa ”fossiiliyhtiöiden” taseen arvosta perustuu hyödyntämättömiin energiavaroihin. Kuitenkin arviolta 80 % tunnetuista fossiilisista energiavaroista on jätettävä hyödyntämättä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä yhtiöiden rahoitus on vaikeutumassa huomattavasti ja samaan aikaan osa sijoittajista vetäytyy. Muun muassa isojen öljy-yhtiöiden on muutettava toimintansa painopistettä selviytyäkseen tulevaisuudessa. Maaliskuussa 2019 esim. Shell ilmoitti tavoitteekseen olla maailman suurin sähkön myyjä 2030-luvulla ja pyrkivänsä vähähiilisiin energiaratkaisuihin. Energiayhtiöt, jotka myöhästyvät liiketoimintansa [...]

2021-07-08T09:41:57+03:0010.6.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin kuin mehiläiset, joita ei oltu altistettu glyfosaatille. Glyfosaatti, yli 45 vuotta markkinoilla Amerikkalainen kemian alan yhtiö Monsanto toi glyfosaatin markkinoille vuonna 1974. Vuonna 2018 [...]

2021-07-08T09:42:51+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullisuus on osa kansalaisten arvomaailmaa. Ammattiliittojen on vastattava haasteeseen.

Vastuullisuus on kasvava megatrendi, jonka merkitys ihmisten arvoissa korostuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen on läsnä yhä useammassa päätöksessä. Vastuullisuus on noussut etenkin nuorten arvojen keskiöön, tosin asia etenee eri ryhmissä eritahtisesti. Pääsääntöisesti mitä koulutetumpia tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneempia nuoret ovat, sitä merkityksellisempi rooli vastuullisuudella on heidän arvoissaan. Kun ihmisten arvot muuttuvat, niin ammattiliittojen on vastattava muutokseen. Jos vastuullisuusarvoihin ei vastata liitot menettävät merkitystään ihmisten silmissä: jäsenyyden houkuttelevuus laskee ja jäsenpito heikkenee. Kuunteluoppilaana vai vaikuttajana? Jos [...]

2021-07-08T09:44:40+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?

Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole vetänyt glyfosaattia vielä pois valikoimistaan. Maataloustuotannossa glyfosaattia on perusteltu satotuotolla, mutta kotipuutarhureille glyfosaatin käytön perustelu tuskin on ruokahuollon turvaaminen. Toivottavasti paine kansalaisten taholta on [...]

2021-07-08T09:47:22+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES) kautta. Useita etuja kuvitellaan lainsäädännön tuomiksi. Yleisimpiä lienevät minimipalkat, palkallisen sairausloman sekä palkallisten lomien kesto. Kaikki TESsien tuomaa. Koska ihmisillä on puutteellinen ja vääristynyt [...]

2021-07-08T09:50:16+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top