Kevään kunnallisvaaleissa vain muutamien järjestöjen vaikuttajaviestintä onnistuu, miksi näin?

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä virheitä kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty. Ajatus, että oma viesti ilman kohdennusta ja rajauksia toimisi tehokkaasti, on epärealistinen. Toinen yleinen virhe on, että varmuudeksi laajennetaan kohderyhmää. Laajentamisen [...]

2021-07-08T09:38:39+03:0010.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Resistentit bakteerit: seuraava korona?

WHO:n mukaan hillitsemätön antibioottien käyttö lihantuotannossa on ”lopettamassa antibioottien aikakauden” tekemällä bakteereista resistenttejä. Tämä on saanut maailman suurimmat sijoitusyhtiöt vaatimaan lääkkeiden kontrolloimattoman käytön lopettamista. Piikki lihassa Lienee vain ajan kysymys, milloin resistenteistä bakteereista tulee vastaavan kaltainen maailmanlaajuinen ongelma kuin koronaviruksesta. Vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat tehdä rutiinioperaatioista, kuten lonkkaleikkauksista tai umpisuolen poistoista vaarallisia. Tämä tarkoittaa menetettyjä ihmishenkiä ja merkittäviä taloudellisia kustannuksia, aivan kuten pandemian kohdalla on käynyt. Tälläkin hetkellä mm. Italiassa porsaille ja siipikarjalle syötetään antibiootteja ”varmuuden vuoksi”, jotteivät ne sairastuisi. [...]

2021-07-08T09:40:11+03:0010.6.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Hiiliriski räjäyttää pankit

Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen, ovat iso riski rahoitussektorille. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa ”fossiiliyhtiöiden” taseen arvosta perustuu hyödyntämättömiin energiavaroihin. Kuitenkin arviolta 80 % tunnetuista fossiilisista energiavaroista on jätettävä hyödyntämättä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä yhtiöiden rahoitus on vaikeutumassa huomattavasti ja samaan aikaan osa sijoittajista vetäytyy. Muun muassa isojen öljy-yhtiöiden on muutettava toimintansa painopistettä selviytyäkseen tulevaisuudessa. Maaliskuussa 2019 esim. Shell ilmoitti tavoitteekseen olla maailman suurin sähkön myyjä 2030-luvulla ja pyrkivänsä vähähiilisiin energiaratkaisuihin. Energiayhtiöt, jotka myöhästyvät liiketoimintansa [...]

2021-07-08T09:41:57+03:0010.6.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin kuin mehiläiset, joita ei oltu altistettu glyfosaatille. Glyfosaatti, yli 45 vuotta markkinoilla Amerikkalainen kemian alan yhtiö Monsanto toi glyfosaatin markkinoille vuonna 1974. Vuonna 2018 [...]

2021-07-08T09:42:51+03:0019.5.2020|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullisuus on osa kansalaisten arvomaailmaa. Ammattiliittojen on vastattava haasteeseen.

Vastuullisuus on kasvava megatrendi, jonka merkitys ihmisten arvoissa korostuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen on läsnä yhä useammassa päätöksessä. Vastuullisuus on noussut etenkin nuorten arvojen keskiöön, tosin asia etenee eri ryhmissä eritahtisesti. Pääsääntöisesti mitä koulutetumpia tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneempia nuoret ovat, sitä merkityksellisempi rooli vastuullisuudella on heidän arvoissaan. Kun ihmisten arvot muuttuvat, niin ammattiliittojen on vastattava muutokseen. Jos vastuullisuusarvoihin ei vastata liitot menettävät merkitystään ihmisten silmissä: jäsenyyden houkuttelevuus laskee ja jäsenpito heikkenee. Kuunteluoppilaana vai vaikuttajana? Jos [...]

2021-07-08T09:44:40+03:0019.5.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?

Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole vetänyt glyfosaattia vielä pois valikoimistaan. Maataloustuotannossa glyfosaattia on perusteltu satotuotolla, mutta kotipuutarhureille glyfosaatin käytön perustelu tuskin on ruokahuollon turvaaminen. Toivottavasti paine kansalaisten taholta on [...]

2021-07-08T09:47:22+03:0019.5.2020|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES) kautta. Useita etuja kuvitellaan lainsäädännön tuomiksi. Yleisimpiä lienevät minimipalkat, palkallisen sairausloman sekä palkallisten lomien kesto. Kaikki TESsien tuomaa. Koska ihmisillä on puutteellinen ja vääristynyt [...]

2021-07-08T09:50:16+03:0014.4.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi [...]

2021-07-08T09:51:33+03:0014.4.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Miksi uuden asunnonostajan kannattaa olla liikkellä nyt

Ensisilmäyksellä vanhojen asuntojen ja uudistuotannon tilanne näyttää samalta, ajat ovat epävarmoja ja ostaja kokee, että odottaminen kannattaa. Todellisuudessa markkinat ovat erilaiset näiden uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välillä. Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ennustavat korkojen pysyvän pitkään matalalla ja se sopii asunnonostajalle kuin seteli lompakkoon. Koronan todennäköisiin vaikutuksiin kuuluu se, että asuntojen hintojen nousuun tulee myös pääkaupunkiseudulle tauko, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin vanhojen- ja uudisasuntojen osalta. Jos hinnat jäätyvät useiksi kuukausiksi tai jopa pidemmäksi ajaksi, niin uudistuotantoa ostava pääsee hyötymään [...]

2021-07-08T09:52:53+03:0014.4.2020|Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kiihdyttääkö korona maan sisäistä muuttoliikettä?

Mitä vaikutuksia koronaviruksella saattaa olla rakennustuotantoon? Koronaviruksen vaikutukset saattavat olla mitä moninaisimpia. Viruksen kerrannaisvaikutukset saattavat esim. kiihdyttää muuttoaaltoa kasvukeskuksiin. Korona kaataa yrityksiä, mutta konkurssien vaikutus puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on aivan toinen kuin pienessä muuttotappiokunnassa. Uuden työpaikan saaminen oman pikkukunnan alueelta voi olla yksinkertaisesti ylivoimaisen vaikeaa. Paikalleen jääminen voi tietää pitkää työttömyysputkea, passivoitumista ja syrjäytymistä. Työn perässä olisi muutettava, kunhan saisi ensiksi sen asunnon. Koronan vaikutuksia paikkaamaan valtion olisi potkaistava liikkeelle voimakas asuntotuotanto Asuntotuotannon kohteina tulisi olla ne suuret [...]

2021-07-08T09:54:08+03:0014.4.2020|Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top