Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi [...]

2021-07-08T09:51:33+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Miksi uuden asunnonostajan kannattaa olla liikkellä nyt

Ensisilmäyksellä vanhojen asuntojen ja uudistuotannon tilanne näyttää samalta, ajat ovat epävarmoja ja ostaja kokee, että odottaminen kannattaa. Todellisuudessa markkinat ovat erilaiset näiden uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välillä. Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ennustavat korkojen pysyvän pitkään matalalla ja se sopii asunnonostajalle kuin seteli lompakkoon. Koronan todennäköisiin vaikutuksiin kuuluu se, että asuntojen hintojen nousuun tulee myös pääkaupunkiseudulle tauko, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin vanhojen- ja uudisasuntojen osalta. Jos hinnat jäätyvät useiksi kuukausiksi tai jopa pidemmäksi ajaksi, niin uudistuotantoa ostava pääsee hyötymään [...]

2021-07-08T09:52:53+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kiihdyttääkö korona maan sisäistä muuttoliikettä?

Mitä vaikutuksia koronaviruksella saattaa olla rakennustuotantoon? Koronaviruksen vaikutukset saattavat olla mitä moninaisimpia. Viruksen kerrannaisvaikutukset saattavat esim. kiihdyttää muuttoaaltoa kasvukeskuksiin. Korona kaataa yrityksiä, mutta konkurssien vaikutus puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on aivan toinen kuin pienessä muuttotappiokunnassa. Uuden työpaikan saaminen oman pikkukunnan alueelta voi olla yksinkertaisesti ylivoimaisen vaikeaa. Paikalleen jääminen voi tietää pitkää työttömyysputkea, passivoitumista ja syrjäytymistä. Työn perässä olisi muutettava, kunhan saisi ensiksi sen asunnon. Koronan vaikutuksia paikkaamaan valtion olisi potkaistava liikkeelle voimakas asuntotuotanto Asuntotuotannon kohteina tulisi olla ne suuret [...]

2021-07-08T09:54:08+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Multa loppuu

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan laadukas viljelysmaa hupenee uhkaavaa vauhtia. Vain hyvin pieni osa elintarviketuotannosta tapahtuu kasvihuoneissa. Käytännössä yli 90 % ruuantuotannosta tapahtuu ulkona ja rehutuotannosta vieläkin enemmän. Pintamulta, jossa “ruoka” kasvaa, on yleensä vain n. 20 cm paksu maakerros, kuivilla alueilla vain 5 cm. USA:ssa hedelmällistä, multavaa maaperää menetetään 10 kertaa nopeammin kuin mitä ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa vauhti on 30–40 kertainen. Keskeisinä syinä nähdään yksipuolinen tehoviljely, vain yhden lajin viljely, väkilannoitteet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus [...]

2021-07-08T09:55:26+03:0013.4.2020|Categories: GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliitoilla on loistava hetki kasvattaa jäsenmääriään

Yleinen työttömyyskassa YTK on viestinyt, että sen kapasiteetti käsitellä työttömyyskorvauksia on niin heikko, ettei se pysty suoriutumaan lain määräämistä velvollisuuksistaan. Korvausten käsittelyajat voivat venyä jopa neljään kuukauteen tai ensi vuoteen asti. Tämä on täysin kohtuutonta työttömiä kohtaan. Lienee varmaa, että suuri osa YTK:n jäsenistä tulee pettymään siihen, ettei työttömyyskassa pysty antamaan työttömyysturvaa. Eli sitä ainoaa asiaa, jota siltä odotetaan. Ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi. Hetkeen tulee tarttua Moni YTK:n jäsen miettii tällä hetkellä, pitäisikö työttömyyskassaa vaihtaa. Samalla kun ammattiliittojen yhteydessä [...]

2021-07-02T16:26:32+03:005.4.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2021-07-02T17:27:25+03:0024.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Näkeekö ammattiyhdistysliike investoinnit kuluna?

Ammattiliitoissa lienee arviolta noin 1,4 miljoonaa maksavaa jäsentä. Jos kukin heistä maksaa vaikka noin 350 € vuodessa, niin liittojen jäsenmaksutulot ovat n. 500 miljoonan euron luokkaa (josta pitänee vähentää työttömyyskassan osuus). Jos aktiivisella jäsenhankinnalla saataisiin vuosittain vaikkapa 7000 jäsentä enemmän kuin muuten olisi saatu, niin jo ensimmäisenä jäsenmaksuvuotena liittojen tulot olisivat kasvaneet n. 2,5 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden aikana ensimmäisen kampanjavuoden tuomat lisätulot olisivat jo 25 miljoonaa. Jos jäsenhankinta jatkuisi samanlaisin panostuksin kymmenen vuotta samanlaisella jäsenkertymällä, niin euroissa jäsenmaksutulojen [...]

2020-03-24T13:21:02+02:0020.3.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Pakolaisleirien saaristo?

Pari vuotta sitten muutamat eurooppalaiset poliitikot ehdottivat Pohjois-Afrikkaan perustettavia pakolaisleirien ketjua, johon kanavoitaisiin Eurooppaan pyrkivät pakolaiset. Useat Pohjois-Afrikan valtiot kieltäytyivät välittömästi kaavaillusta ratkaisusta. Tällä hetkellä Kreikan saaristossa on nähtävissä, miten ongelma on jäätynyt paikalleen ja leireistä on muodostunut pikemminkin pitkäaikaisratkaisu kuin väliaikainen. Leirien olot Täyteen ahdettujen pakolaisleirien olot ovat kurjat ja koronaviruksen levitessä onkin odotettavissa paljon kuolemantapauksia. Kun koronaepidemia on ohi, niin vastuullisten etsiminen alkaa. EU syyttää Kreikkaa laiminlyönneistä ja Kreikka EU:ta taakanjaon puutteesta. Sama ”näytelmä” lienee tulevaisuudessa edessä, [...]

2020-03-24T13:21:43+02:0018.3.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Asuntotuotanto helpottaa työvoimapulaa

Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Monissa tapauksissa kyse on siitä, että työvoiman liikkuvuus ei toimi. Yhtenä syynä on muuttovoittoalueilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni tarjonta. Tämä onkin yksi kaikkein keskeisimmistä kohtaanto-ongelman syistä koulutuksen ohella. Vuokra-asunnot toimivat tasaavana venttiilinä Suomessa merkittävä osa asumisesta perustuu omistusasumiseen. Tämän huonona puolena on, että omistaminen sitoo ihmiset paikalleen ja vähentää mahdollisuutta työpaikan vaihtamiseen. Kun samaan yhtälöön lisätään vielä se, kuinka vaikeaa muuttotappiokunnissa on saada asuntoaan myytyä, on työvoiman liikkumattomuus betonoitu. Tästä johtuen muuttovoittoalueiden [...]

2020-03-16T16:12:25+02:0012.3.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pako on alkanut. Karhu tuli… jäädäkseen?

Pidemmällä aikavälillä fossiilisten energioiden markkinoita on pakko kuvata sanonnalla  Bear market. Tästä yhtenä esimerkkinä on Saudi-Arabian omistaman Aramcon listautuminen pörssiin. On vaikea kuvitella, että maailman suurimman öljy-yhtiön myynnin keskeisenä syynä olisi jotain muuta kuin omaisuuden realisoiminen. Luopuminen fossiilisista energiamuodoista saattaa muuttaa energiayhtiöiden arvoja yllättävänkin nopeasti. Kenelle jää ”mustapekka” Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin energiamuotoihin, ovat muuttumassa sijoittajille riskipitoiseksi ydinjätteeksi, josta pitäisi päästä varovasti eroon, ettei paniikkimyynnillä romahduteta osakkeiden arvoa. Isoimpia ongelmia on, että fossiiliyhtiöiden taseiden arvosta iso osa perustuu [...]

2020-03-16T16:14:23+02:0012.3.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top