Yhteiskunnallinen viestintä

Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?
Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?

Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?

Tietokirjailija Risto Isomäki maalaili kirjassaan ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” piioksidiaerogeeleistä kuvan uutena Portlandin sementtinä. Piipohjaiset aerogeelit ovat maailman parhaita lämpö-, palo-, äänieristeitä samassa paketissa. Kirjassa esitellään, miten muutama vuosi sitten Tampereen yliopisto testasi aerogeelinäytteitä. Testeissä yksi senttimetri aerogeeliä vastasi lämpöeristeenä noin 12 cm solumuovia. Ohuuden etuna on, että esim. olemassa olevien rakennusten lisäeristämisessä ei menetettäisi juurikaan rakennusneliöitä. Piipohjainen aerogeeli saattaisi vettä hylkivien ominaisuuksiensa ansiosta olla myös osaratkaisu rakennusten homeongelmiin. Markkinat rakennusten jälkieristyksessä Kirjassa myös viitataan, että joissain Euroopan unionin [...]

2020-03-16T16:15:01+02:0012.3.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Keikahduspiste
Keikahduspiste

Keikahduspiste

Keskeisin seikka keikahduspisteessä on peruuttamattomuus: hetki, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön. Tutkijoiden mukaan keikahduspisteiden ylittäminen voi johtaa ketjureaktioihin, jotka uhkaavat sivilisaatiota. Kasvihuonekierre on lähtenyt jo liikkeelle Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut pohjoisen merijään merkittävää sulamista. Tumma vesi imee itseensä enemmän auringon lämpöä kuin valkoinen lumi- ja jääpeite, jotka heijastivat auringon säteet takaisin. Pohjoisten alueiden lämpenemisen vaikutukset näkyvät myös Siperian ikiroudassa, joka sulaa. Näin siihen varastoitunut metaani vapautuu. Esimerkkinä ovat mm. metaaniräjähdykset, jotka ovat synnyttäneet isoja [...]

2020-03-16T16:15:40+02:0012.3.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.
Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Muropatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2020-03-16T16:17:44+02:0026.2.2018|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Järjestöviestintä, Kilpailu, Yhteiskunta, Yhteiskuntavaikuttaminen|

Matotahnaa made in Finland?
Matotahnaa made in Finland?

Matotahnaa made in Finland?

Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintarviketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa. Näistä lähtökohdista on helposti ymmärrettävissä, että perinteisen lihaproteiinituotannon rinnalle kaivataan uusia tuotantotapoja. Näin myös Suomessa. Vuonna 2015 alkanut Luken eli Luonnonvarakeskuksen koordinoima Scenoprot-hanke kehittää suomalaista hyönteisproteiinituotantoa sekä korvaamaan maahantuontia että muuttamaan lihatuotantoa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin nyt vuoden vaihteessa. Kannattaa siis pikkuhiljaa totutella ajatukseen, [...]

2020-03-16T16:20:23+02:0015.2.2017|Categories: Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: CSR, Hiilidioksidipäästöt, Ilmastonmuutos, Kestävä kehitys, Vastuullisuustavoitteet|

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.
Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on valunut kehittyviin maihin kuten Intia ja Kiina. Kuitenkaan nämä valtiot eivät käytännössä ole kilpailleet samoilla ehdoilla kuin läntiset demokratiat. Täysin puutteellinen ympäristölainsäädäntö, valvonta ja [...]

2020-03-16T16:21:02+02:0030.1.2017|Categories: Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Hiilidioksidipäästöt, Ilmastonmuutos, Kestävä kehitys, Kilpailu, Vastuullisuustavoitteet, Yhteiskunta|

Tammikuu: JÄÄhyväiset
Tammikuu: JÄÄhyväiset

Tammikuu: JÄÄhyväiset

Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu aiheuttaa monilla maapallon alueilla lisääntyvää kuivuutta, mikä johtaa viljelypinta-alan pienenemiseen. Tämän seurauksena ravinnon tuotto supistuu, kun samaan aikaan väestönkasvu jatkuu. Todennäköisenä seurauksena on elintarvikkeiden voimakas globaali hintojen nousu. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu johtaa satokauden pitenemiseen, viljelyalan kasvuun ja suurempiin satotuottoihin. Yhä useampien kasvien viljely tulee mahdolliseksi Suomessa. Toki myös uudet tuholaiset, liiallinen lämpö tai kuivuusjaksot tulevat kiusaksi, mutta todennäköisesti Suomen elintarviketuotanto tulee lyhyellä aikavälillä hyötymään lämpenevästä ilmastosta. Pohjoisten merialueiden jäättömyys avaa Koillisväylän kuljetuksille Aasian ja [...]

2020-03-16T16:21:43+02:005.1.2017|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Hiilidioksidipäästöt, Ilmastonmuutos, Kasvihuoneilmiö, Vastuullisuustavoitteet|

Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?
Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?

Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?

MTL ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kati Riikonen kirjoitti 15.08 Markkinointi & Mainonta – lehden vierasblogissa otsikolla ”Poliitikko voi luvata tyhjiä, brandi ei – Miksi ihmeessä yhteiskunnallisen viestinnän vastuu on pienempi kuin kaupallisen?” Blogissa esitettiin kaksi perusväittämää: 1) yhteiskunnallisella viestinnällä ei ole todenmukaisuuden vaatimusta eikä vastuun valvojaa kuten kaupallisella mainonnalla ja 2) kuluttajien valinnoilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Mielestäni kumpikaan väittämistä ei pidä paikkaansa. Riikosen kirjoituksessa yhteiskunnallinen viestintä typistetään poliittiseksi kommunikaatioksi: näin asia ei tietenkään ole, vaan yhteiskunnallista viestintää tekevät Suomessakin [...]

2020-03-16T16:23:12+02:0019.8.2016|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: CSR, Vastuullisuus, Yhteiskunta|

Karjanviljely kannattaa
Karjanviljely kannattaa

Karjanviljely kannattaa

Karjankasvatus on yksi maailman suurimmista ympäristöhaittojen aiheuttajista. Kolmannes jäättömästä maapinta-alasta on karjankasvatuksen käytössä. Tästä aiheutuu arviolta 18 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. In vitro -liha, eli keinotekoinen liha, on yksi mahdollisuus nykyisen karjatalouden haittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan keinolihan kasvattaminen käyttää 35–60 % vähemmän energiaa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80–95 % sekä vaatii 98 % vähemmän maapinta-alaa, kuin perinteinen karjankasvatus.

2020-03-16T16:28:56+02:005.2.2016|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Hiilidioksidipäästöt, Kasvihuoneilmiö, Keinoliha, Vastuullisuus|

Verot katoavat paratiisiin
Verot katoavat paratiisiin

Verot katoavat paratiisiin

Valtiontaloudet ovat ajautuneet ahtaalle. Merkittävä syy tähän on, etteivät valtiot pysty enää keräämään verotuloja. Monien yritysten harjoittama, sinänsä laillinen aggressiivinen verosuunnittelu, siirtohinnoittelu ja veroparatiisien hyödyntäminen ovat siirtäneet verotaakan painopistettä voimakkaasti palkansaajille / kuluttajille. Tämä luo useissa valtiossa voimakaan poliittisen paineen muutoksille. Veroparatiisien hyödyntäminen myös vääristää yritysten välistä kilpailua. Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei pysty hyödyntämään veroparatiiseja. Tämä tuo ansaitsematonta kilpailuetua veroparatiiseja hyödyntäville yrityksille. Lue osa 2: Kansainväliset verotussäännöt ovat rikki

2020-03-16T16:30:45+02:005.2.2016|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Vastuullisuus, Verojalanjälki, Veroparatiisi, Verotus|

Lisääkö vapautuvat aukioloajat kaupan liikevaihtoa?

Suomalaisilla on edelleen sama määrä rahaa käytössä kuin ennenkin. Aukioloaikojen vapautus ei lisää ostovoimaa. Seikka mihin vapautuvat aukioloajat vaikuttavat, on kaupan sisäiseen kilpailutilanteeseen. Niillä kaupanalan yrityksillä, joilla on runsaasti henkilökuntaa, voivat helpommin hyödyntää pyhä- ja yöaukioloa. Pienillä yrityksillä resurssit eivät riitä pidempään tai jatkuvaan aukioloon: isojen ketjujen kilpailutilanne paranee suhteessa pieniin yrityksiin. Kilpailu tulee vähentymään ja yhä useampi kaupan sektori muuttuu muutaman ison toimijan temmellyskentäksi. Voimakkainta keskittyminen tulee olemaan erikoiskaupan alalla.

2020-03-16T16:31:38+02:0016.1.2016|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|Tags: Kaupan aukiolo, Kilpailu, Yhteiskunta|