Näkeekö ammattiyhdistysliike investoinnit kuluna?

Ammattiliitoissa lienee arviolta noin 1,4 miljoonaa maksavaa jäsentä. Jos kukin heistä maksaa vaikka noin 350 € vuodessa, niin liittojen jäsenmaksutulot ovat n. 500 miljoonan euron luokkaa (josta pitänee vähentää työttömyyskassan osuus). Jos aktiivisella jäsenhankinnalla saataisiin vuosittain vaikkapa 7000 jäsentä enemmän kuin muuten olisi saatu, niin jo ensimmäisenä jäsenmaksuvuotena liittojen tulot olisivat kasvaneet n. 2,5 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden aikana ensimmäisen kampanjavuoden tuomat lisätulot olisivat jo 25 miljoonaa. Jos jäsenhankinta jatkuisi samanlaisin panostuksin kymmenen vuotta samanlaisella jäsenkertymällä, niin euroissa jäsenmaksutulojen [...]

2025-01-14T14:19:49+02:0020.3.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Pakolaisleirien saaristo?

Pari vuotta sitten muutamat eurooppalaiset poliitikot ehdottivat Pohjois-Afrikkaan perustettavia pakolaisleirien ketjua, johon kanavoitaisiin Eurooppaan pyrkivät pakolaiset. Useat Pohjois-Afrikan valtiot kieltäytyivät välittömästi kaavaillusta ratkaisusta. Tällä hetkellä Kreikan saaristossa on nähtävissä, miten ongelma on jäätynyt paikalleen ja leireistä on muodostunut pikemminkin pitkäaikaisratkaisu kuin väliaikainen. Leirien olot Täyteen ahdettujen pakolaisleirien olot ovat kurjat ja koronaviruksen levitessä onkin odotettavissa paljon kuolemantapauksia. Kun koronaepidemia on ohi, niin vastuullisten etsiminen alkaa. EU syyttää Kreikkaa laiminlyönneistä ja Kreikka EU:ta taakanjaon puutteesta. Sama ”näytelmä” lienee tulevaisuudessa edessä, [...]

2020-03-24T13:21:43+02:0018.3.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Asuntotuotanto helpottaa työvoimapulaa

Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Monissa tapauksissa kyse on siitä, että työvoiman liikkuvuus ei toimi. Yhtenä syynä on muuttovoittoalueilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni tarjonta. Tämä onkin yksi kaikkein keskeisimmistä kohtaanto-ongelman syistä koulutuksen ohella. Vuokra-asunnot toimivat tasaavana venttiilinä Suomessa merkittävä osa asumisesta perustuu omistusasumiseen. Tämän huonona puolena on, että omistaminen sitoo ihmiset paikalleen ja vähentää mahdollisuutta työpaikan vaihtamiseen. Kun samaan yhtälöön lisätään vielä se, kuinka vaikeaa muuttotappiokunnissa on saada asuntoaan myytyä, on työvoiman liikkumattomuus betonoitu. Tästä johtuen muuttovoittoalueiden [...]

2020-03-16T16:12:25+02:0012.3.2020|Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pako on alkanut. Karhu tuli… jäädäkseen?

Pidemmällä aikavälillä fossiilisten energioiden markkinoita on pakko kuvata sanonnalla  Bear market. Tästä yhtenä esimerkkinä on Saudi-Arabian omistaman Aramcon listautuminen pörssiin. On vaikea kuvitella, että maailman suurimman öljy-yhtiön myynnin keskeisenä syynä olisi jotain muuta kuin omaisuuden realisoiminen. Luopuminen fossiilisista energiamuodoista saattaa muuttaa energiayhtiöiden arvoja yllättävänkin nopeasti. Kenelle jää ”mustapekka” Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin energiamuotoihin, ovat muuttumassa sijoittajille riskipitoiseksi ydinjätteeksi, josta pitäisi päästä varovasti eroon, ettei paniikkimyynnillä romahduteta osakkeiden arvoa. Isoimpia ongelmia on, että fossiiliyhtiöiden taseiden arvosta iso osa perustuu [...]

2020-03-16T16:14:23+02:0012.3.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?

Tietokirjailija Risto Isomäki maalaili kirjassaan ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” piioksidiaerogeeleistä kuvan uutena Portlandin sementtinä. Piipohjaiset aerogeelit ovat maailman parhaita lämpö-, palo-, äänieristeitä samassa paketissa. Kirjassa esitellään, miten muutama vuosi sitten Tampereen yliopisto testasi aerogeelinäytteitä. Testeissä yksi senttimetri aerogeeliä vastasi lämpöeristeenä noin 12 cm solumuovia. Ohuuden etuna on, että esim. olemassa olevien rakennusten lisäeristämisessä ei menetettäisi juurikaan rakennusneliöitä. Piipohjainen aerogeeli saattaisi vettä hylkivien ominaisuuksiensa ansiosta olla myös osaratkaisu rakennusten homeongelmiin. Markkinat rakennusten jälkieristyksessä Kirjassa myös viitataan, että joissain Euroopan unionin [...]

2024-08-23T16:38:06+03:0012.3.2020|Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Keikahduspiste

Keskeisin seikka keikahduspisteessä on peruuttamattomuus: hetki, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön. Tutkijoiden mukaan keikahduspisteiden ylittäminen voi johtaa ketjureaktioihin, jotka uhkaavat sivilisaatiota. Kasvihuonekierre on lähtenyt jo liikkeelle Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut pohjoisen merijään merkittävää sulamista. Tumma vesi imee itseensä enemmän auringon lämpöä kuin valkoinen lumi- ja jääpeite, jotka heijastivat auringon säteet takaisin. Pohjoisten alueiden lämpenemisen vaikutukset näkyvät myös Siperian ikiroudassa, joka sulaa. Näin siihen varastoitunut metaani vapautuu. Esimerkkinä ovat mm. metaaniräjähdykset, jotka ovat synnyttäneet isoja [...]

2020-03-16T16:15:40+02:0012.3.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Muropatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2020-03-16T16:17:44+02:0026.2.2018|Yhteiskunnallinen viestintä|

Matotahnaa made in Finland?

Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintarviketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa. Näistä lähtökohdista on helposti ymmärrettävissä, että perinteisen lihaproteiinituotannon rinnalle kaivataan uusia tuotantotapoja. Näin myös Suomessa. Vuonna 2015 alkanut Luken eli Luonnonvarakeskuksen koordinoima Scenoprot-hanke kehittää suomalaista hyönteisproteiinituotantoa sekä korvaamaan maahantuontia että muuttamaan lihatuotantoa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin nyt vuoden vaihteessa. Kannattaa siis pikkuhiljaa totutella ajatukseen, [...]

2020-03-16T16:20:23+02:0015.2.2017|Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on valunut kehittyviin maihin kuten Intia ja Kiina. Kuitenkaan nämä valtiot eivät käytännössä ole kilpailleet samoilla ehdoilla kuin läntiset demokratiat. Täysin puutteellinen ympäristölainsäädäntö, valvonta ja [...]

2020-03-16T16:21:02+02:0030.1.2017|Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tammikuu: JÄÄhyväiset

Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu aiheuttaa monilla maapallon alueilla lisääntyvää kuivuutta, mikä johtaa viljelypinta-alan pienenemiseen. Tämän seurauksena ravinnon tuotto supistuu, kun samaan aikaan väestönkasvu jatkuu. Todennäköisenä seurauksena on elintarvikkeiden voimakas globaali hintojen nousu. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu johtaa satokauden pitenemiseen, viljelyalan kasvuun ja suurempiin satotuottoihin. Yhä useampien kasvien viljely tulee mahdolliseksi Suomessa. Toki myös uudet tuholaiset, liiallinen lämpö tai kuivuusjaksot tulevat kiusaksi, mutta todennäköisesti Suomen elintarviketuotanto tulee lyhyellä aikavälillä hyötymään lämpenevästä ilmastosta. Pohjoisten merialueiden jäättömyys avaa Koillisväylän kuljetuksille Aasian ja [...]

2020-03-16T16:21:43+02:005.1.2017|Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top